sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Mikäs siinä on kauniissa säässä hypellessä

Seuran estekilpailukausi avattiin tänään sunnuntaina 21.9 kauniissa syyssäässä. Hieman totuttua pienemmän osallistujamäärän vuoksi kisojen aikaista herätystä siirrettiin hieman myöhemmäksi, kun aikaa kerran oli riittävästi. Syksyinen aamu antoi mahdollisuuden pitää kisat ulkona, ja siitä nautittiinkin täysin rinnoin, kun vielä oli mahdollisuus. Kohta onkin jo aika siirtyä talven tieltä sisätiloihin.

Luokkina tänään mittelöitiin puomi- ja ristikkoluokassa, 60 sentissä ja 80 sentissä. Ensimmäisessä luokassa ei jaettu palkintoja vähäisen osallistujamäärän vuoksi, mutta molemmat ratsukot saivat taitoarvostelulla arvioidussa luokassa täsmälleen saman pistemäärän. Luokassa 2 sijoille ylsi neljä ratsukkoa. Luokan voitti  Anna Hakala (Las Wegass), ja sijoittuneita olivat järjestyksessä Erika Henrioud Charronilla, Sara Pohjanne Sier Salutilla sekä Tiina Raitio Pikkuveljellä.

Kolmannessa luokassa puhtaita ratoja ja uusintoja nähtiin vain yksi. Luokan voitti Erika Tikkanen hevosella Amazing Moon, ja toiseksi sijoittui Satu Hanhela Flooralla. Onnea kaikille kisoissa pärjänneille! Kaikki tulokset näet seuran sivujen kisakalenterista, jonne pääset tästä linkistä.

Anna ja Lassi
Erika ja Macy


Liukuva verryttely sujui kokeneilta kisaajilta mallikkaasti ja verryttelyssä apuna ollut opettaja Piritakin auttoi ratsukoita suoriutumaan radoista paremmin. Uusi, mahdollisesti kaikkiin kisoihin tuleva käytäntö opettajan paikallaolosta verryttelyssä voi rohkaista myös uusia kisaajia mukaan kokeilemaan rajojaan. Hienoja suorituksia oli tänään ilo katsella. Aikataulu kisoissa piti pienistä kömmähdyksistä huolimatta, ja meille oli taas kerran annettu upea mahdollisuus kokeilla rajojamme omissa seurakisoissa. Kiitos siitä!

60cm -luokan kisaajat radankävelyssä Piritan johdolla.


Uutuutena näissä kisoissa nähtiin seuran buffa, jonne jokainen sai tuoda itsetehtyjä tai valmiita myyntituotteita. Näistä myydyistä tuotteista niiden tuoja sai korvauksen. Mukavasti tarjolla olikin esimerkiksi kahvia, voileipiä ja kääretorttua, joten kisaajia ja kannustajia hemmoteltiin oikein olan takaa. Tarjoilun järjestämistä kehitetään edelleen, joten parannusta sen toimivuuteen on varmasti luvassa. Samaa järjestelyä kuitenkin aiotaan jatkaa, joten vaikka et itse kisaisikaan, voit katsojana tulla seuraamaan hienoja kisoja ja samalla leipomalla kantaa oman kortesi kekoon seuran toiminnan puolesta.

Tervetuloa seuraamaan ja osallistumaan seuraaviin kouluratsastuskilpailuihin 5.10. Estekilpailujen pariin pääsemme taas 19.10.

Lisää kuvia täällä!

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Hevoskuulumisia

Tästä on jo hetki kulunut ja bloginkin puolella on useammassa kommentissa kysytty Atesta. Atte ontui viime syksystä enemmän ja vähemmän koko ajan. Se käytettiin klinikalla tutkimuksissa, joiden tulos oli karu: nivelrikkoa, kinnerpatit ja sädeluuontumaa. Atte ei kestänyt edes kevyellä käytöllä tunneilla, vaikka sitäkin yritettiin. Niinpä se päätettiin päästää kivuistaan. Ratkaisu ei ollut mukava, koska ruuna oli vasta 9-vuotias, mutta noiden vaivojen kanssa oli selvää, ettei Atte olisi voinut elää kivutonta elämää. Nyt ei tarvitse enää miettiä, voiko ystävällinen ruuna hyvin.

Atte tuli Poni-Hakaan syksyllä 2012 hyvin raakana ja vähän ratsastettuna. Alkuun se meni tunneilla kovaa, mutta pikku hiljaa se rauhoittui ja oppi uutta. Ruunalla oli hienot askellajit ja ehdottomasti yhdet tallin hienoimmista raviväistöistä. Sillä oli ystävällinen, joskin hieman kujeileva luonne ja aina sopivasti pilkettä silmäkulmassa. Tunneilla Atte aiheutti toisinaan hämminkiä esittämällä omia liikkeitä annettujen tehtävien lomassa. Monet eivät siksi tykänneet Atesta, mutta vähintään yhtä monet halusivat ratsastaa hevosella. Atella olikin oma vankka kannattajakuntansa, joka jää varmasti kaipaamaan tätä persoonallista hevosta. Lepaa rauhassa Atte!

Atte

Tunneilla on kuitenkin näkynyt uusi ruunikko. Heinäkuussa tallille muuttanut Orneta Q eli tuttavallisemmin Netta on vihdoin päässyt aloittamaan tuntityöt. Netta sai ison haavan kankkuunsa vai muutaman päivän tallilla asuttuaan ja oli pitkään sairaslomalla sen takia. Nyt tamma on ollut tunneilla muutaman viikon ja osoittautunut hyvin kiltiksi ja ystävälliseksi hevoseksi. Se on 9-vuotias virolaistamma, jolla on suvussa paljon trakehneria, mikä tuo siihen mukavaa keveyttä. Se on rehellinen ja luottavainen hevonen, jolle on toistaiseksi tuntunut käyvän kaikki. Netalla on kivan näköiset liikkeet ja yrittelijäs luonne, joten jäämme innolla odottamaan, missä vaiheessa tamma nähdään ensimmäistä kertaa kouluradalla.


Jatta ja Netta


keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Poni-Haan uusi omistaja Virpi Ranta esittäytyy

Poni-Haka vaihtoi omistajaa syyskuun alussa. Lue mitä Virpi kertoo itsestään.

Kuka olet?
Nalan pääsi poseeraamaan Virpin kanssa.
Olen Virpi Ranta, heppatyttö kiireestä kantapäähän. Koulutukseltani olen kauppatieteitten maisteri ja työurani tähän asti olen tehnyt liike-elämän palveluksessa. Asun Helsingin Tapaninvainiossa hyvin lähellä Tuomarikylän kartanoa ja talleja.
Ratsastuksen aloitin 7-vuotiaana Messilässä, oman ensimmäisen hevosemme saimme ollessani 8-vuotias ja siitä se kipinä lähti. Lukioaikana sain sitten mahtavan hevosen nimeltä Happy Fellow, joka oli täysiverinen ja entinen laukkahevonen mutta siitä tuli kaikkien yllätykseksi täydellinen kouluratsastushevonen, joka sopi minulle mainiosti. Olin junnu ja nuori ratsastaja -vuosina Suomen maajoukkueessa ja valmentauduin Kyran luona Ruskeasuolla. Lukion jälkeen vietin myös vuoden Saksassa sen kanssa oppien aika paljon lisää kouluratsastuksesta.
Näiden aikojen jälkeen olen myös valmentanut lähinnä tuolla Lahden seudulla ja vasta myöhemmin kouluttauduin tuomariksi.
Olin myös pitkään poissa hevoskuvioista kun lapseni olivat pieniä mutta aina minä vain löydän itseni tuolta kentän reunalta yhä uudestaan ja uudestaan.

Miten päädyit Poni-Haan omistajaksi?
Päädyin omistajaksi suhteellisen pitkän prosessin jälkeen. Olen jo pidempään etsinyt uutta suuntaa työelämääni ja oma yritys on ollut toivelistalla pitkään. Sitten mietin että millä alalla voisin toimia. Ykköseksi tuli aina hevosala, sillä en viihdy siisteissä sisätöissä kovin hyvin. Olen kiertänyt useita tiloja ja vaihtoehtoja katsomassa. Melkein jo päädyin ratsastuskouluyritytäjäksi toiselle paikkakunnalle mutta sen kohteen taustatekijät eivät aivan vastanneet toiveitani. Sitten kuulin parinkin eri lähteen kautta, että Poni-Haka voisi olla myytävänä. Olimme yhteydessä ja siitä keskustelu Fagerströmien kanssa lähti liikkeelle ja pääsimme yhteisymmärrykseen kaupan ehdoista. Nyt olen tässä.

Itse asiassa Poni-Haan osti perustamamme yritys nimeltä Poni-Haan palvelut Oy, jonka osakkeenomistajia ovat enemmistöosuudella minä, tyttäreni Viia 21v. joka opiskelee tällä hetkellä Rovaniemellä Lapin yliopistossa kuvataiteiden opettajaksi, toinen tyttäreni Virve 17v, joka juuri lukee syksyn yo-kirjoituksiin sekä isäni Matti Uimonen 89v. pienellä osuudella. Isäni mukaantulo mahdollisti tämän kaupan ja hän toimii taustalla osarahoittajan ominaisuudessa.
Molemmat tytöt ovat ratsastaneet, joskin Viia lopetti hevostouhut jossain vaiheessa mutta Virve ratsastaa edelleen ja käy jatkossa Suskin estetunnilla perjantaisin.

Oliko sinulla jotakin historiaa Poni-Haasta tai jokin käsitys paikasta entuudestaan?
Poni-Hakahan on tuttu kaikille pidempään ratsastaneille ihmisille. Chrissen maine mahtavana tallinpitäjänä oli tiedossa jo yli 30 vuotta sitten ja sittemmin Suskin hieno kilpaura tuki tätä asetelmaa. Emme ole kuitenkaan tunteneet Suskin kanssa sen paremmin, koska minä ratsastin koulua ja Suski hyppäsi. Suski on myös muutaman vuoden minua nuorempi joten tiemme eivät tuolloin kohdanneet.

Poni-Haassa olen ollut tuomarina silloin tällöin ja siinä sain käsityksen sangen laadukkaasta ratsastuskoulusta, jossa oppilaat ovat selvästi saaneet hyvää opetusta. Olen ollut tuomarina lähes jokaisessa suuremmassa ratsastuskoulussa pääkaupunkiseudulla, joten olen nähnyt alueen tason. Eli minulla on sangen positiivinen käsitys Poni-Haasta.

Onko muutoksia tallin toimintaan tulossa ja mitä ne koskevat? Ollaanko varusteita uusimassa?
Ihan ensi hätään tuskin mitään hirvittävän suuria ja radikaaleja muutoksia on tulossa toimintaan mutta varmasti kehitämme toimintaa eteenpäin pala kerrallaan ratsastajien toiveita kuunnellen. Mahdollisuuksien mukaan toivon, että voisimme kouluttaa joitakin hevosia eteenpäin jotta voisimme tarjota entistä vaativamman tason tunteja edistyneemmille ratsastajille.
Toinen sydäntä lähellä oleva asia on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ratsastusta voi kuivaharjoitella muulla liikunnalla ja toivon, että voimme tarjota siihen apua. Kolmannekseen toivon, että voimme aktivoitua myös lisäkurssien ja erilaisten tapahtumien järjestäjänä, puitteethan Poni-Haassa ovat erinomaiset verrattuna mihin tahansa muuhun paikkaan.

Kaiken kaikkiaan toivon Poni-Haassa ratsastavilta palautetta, jotta voimme kehittää toimintaa juuri siihen suuntaan, mitä asiakkaat toivovat. Suhtaudun avoimesti uusiin ehdotuksiin ja toiveisiin, sillä me olemme palveluyritys ja me olemme olemassa asiakkaitamme varten.

Varusteiden osalta totean sen, että olemme hankkimassa nyt ihan ensi hätään uudet satulahuovat hevosille sillä entiset alkavat olla aika kuluneita. Muita varusteita hankitaan tarpeen mukaan.

Mitä asioita pidät tärkeänä ratsastuskoulutoiminnassa?
Ratsastuskoulu on todella kokonaisvaltainen juttu, jossa yhdistyvät niin ratsastus, hevosen hoito kuin sosiaalinenkin puoli. Turvallisuus nousee prioriteeteissani sangen korkealle. Myös laadukas opetus ja hyvät hevoset ovat toki tärkeitä asioita. Koen, että meidän tehtävämme on myös opettaa oppilaillemme hevosmiestaitoja. Kaupungissa asuava nykyihminen ei aina saa kosketusta eläimiin samalla tavalla kuin aikaisemmin maalla asuvat saivat ja ratsastuskoulu on hyvä paikka opppia eläinten käyttäytymisestä lisää.
Myös yhteiset tapahtumat ja tekemiset ovat tärkeitä koska tallilla tapaa samanhenkisiä reippaita ulkoilmassa viihtyviä ihmisiä, joiden kanssa on mukava viettää aikaa muutenkin kuin vain hevosen selässä.

Mikä oli ensivaikutelmasi Poni-Haasta?
Se on aina ollut hyvin positiivinen. Mukavia ja mutkattomia ihmisiä, kivoja hevosia ja poneja sekä tarkoituksenmukaiset puitteet.

Oletko jo tutustunut uusiin työkavereihisi, eli Poni-Haan hevosiin ja miltä ne vaikuttavat mielestäsi? Onko joukosta noussut jo suosikkeja?
Vielä en ole kovin hyvin ehtinyt tutustua hevosiin mutta pikku hiljaa alan oppia niiden nimiä ja persoonia. Löydän aina kaikista hevosista sen hevosen hyvät puolet joten en oikein osaa suosikkia valita. Paitsi että Prinssi on tietenkin vienyt jo sydämeni. Kuinka ylpeänä se tekee työtään pää pystyssä, silmät loistaen ja kuinka hienosti se matkustaa kärryssä ja jaksaa kantaa lapsia aina vaan uudestaan ja uudestaan mitään säikkymättä. Mahtava poni!

Minkälaisena paikkana näet Poni-Haan esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden päästä?
Tottakai Suomen parhaana ratsastuskouluna, jossa on tyytyväiset asiakkaat, kivat (ja toivottavasti myös terveet) hevoset, motivoitunut henkilökunta, viimeistellyt puitteet ja kaiken kaikkiaan mahtava meininki.


sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Kutsumua-haaste Poni-Hakalaisittain

Instagramissa ja Facebookissa on viime viikkojen ajan levinnyt Kutsu mua-haaste koulukiusaamista vastaan. Kuvassa yliviivattuna on ainakin yksi sana, jolla kyseistä henkilöä on haukuttu aiemmin. Sen alla on sana tai sanoja, joilla henkilö haluaisi itseään kutsuttavan.
Poni-Hakalaiset innostuivat haasteesta. Tässä muutama kuva.


Sadun ja Flooran yhteinen haaste


Onni


Ope-Pirita


Kaikkien luottokyyti Roy

Blogissa julkaistaan lähiviikkojen aikana Poni-Haan uuden omistajan Virpi Rannan haastattelu. Heittäkää kommentteihin kysymyksiä, joihin haluaisitte vastauksen Virpiltä!