perjantai 26. elokuuta 2011

Kuukauden hoitaja 08/2011

Nyt on esittelyssä ensimmäinen kuukauden hoitaja. Tästä eteenpäin kerran kuussa tullaan valitsemaan kuukauden hoitaja. Valintoja tehdään erilaisin perustein, joskus painottaen jotain asiaa, joskus jotain muuta. Tärkeää kuukauden hoitajan valinnassa on kuitenkin aina se, että hoitohevonen hoidetaan hyvin.

Tällä kertaa valinta osui hoitajaan, joka on hoitanut koko kesän aktiivisesti ja taluttanut aina kun on tarvinnut. Tämä hoitaja on muutenkin tunnollisesti omina hoitopäivinään hoitamassa ja taluttamassa, sekä hoitaa hoitoponinsa aina hyvin. Hän ei kuitenkaan pidä meteliä itsestään, joten nyt annetaan vähän kunniaa hänellekin.


(c) Titta Saari
Kuka olet? Sari, 16 vuotta
Ketä hoidat ja milloin? Masa-ponia keskiviikkoisin ja sunnuntaisin
Oletko hoitanut jotain muuta/muita? Masa on eka ja ainoa hoitsuni tällä hetkellä.
Hoidatko jotain muuta hevosta usein? Enpä oikeastaan, Masa vie lähes kaiken aikani olemalla oma likainen itsensä!
Milloin aloitit hoitamisen? Ystävänpäivänä 2008
Miksi aloit hoitaa juuri Masaa? Masa etsi silloin hoitajaa ja jo silloin yksi lempiponeistani.
Milloin ja missä aloitit ratsastamisen? Täällä Poni-Haassa, oliskohan vuosi ollut 2003...
Milloin aloitit Poni-Haassa käymisen? Vissiin silloin vuonna 2003
Kuka oli ensimmäinen lempiponisi? Taisi olla Jetta
Kuka on lempparisi nyt (hoitsua ei lasketa)? Jos Masaa ei lasketa niin varmaankin hevospuolelta Peppi.



Kuvaile hoitsuasi kolmella sanalla. Hömppä, utelias ja suloinen
Paras muistosi hoitsusi kanssa. Ekat yhteiset koulukisat joista napattiin voitto kotiin.
Hauskin kommelluksesi hoitsusi kanssa.
Masa on ehkä niin rauhallinen, ettei sen kanssa pahemmin ole kommelluksia sattununut, ainakaan vielä.

Oma kysymys seuravalle kuukauden hoitajalle, sekä oma vastaus tähän kysymykseen.
Kolme ei niin virallista lähinnä vain hoitajien suosimia lempinimiä hoitsullesi.
-Rakkaalla lapsella on monta nimeä mutta mieleen tulevat Martti, Makkara ja Matzo.:D

perjantai 12. elokuuta 2011

R.I.P Marley Delle Roane

Marley talvella 2011
(c) Linda Henriksson
 1999-2011

Tänään perjantaina oli aika hyvästellä suuri ja ihana Marley, joka päästettiin jo pitkään jatkuneiden jalkavaivojen takia laukkaamaan ikivihreille laitumille. Marley ei ehtinyt olla tallissa kuin vuoden verran, mutta hurmasi luonteellaan monet ratsastajat. Suurta herraa jäävät kaipaamaan monet.

Italialainen hurmuriruuna Marley Delle Roane saapui tallille toukokuussa 2010. Se oli aikaisemmin toiminut tuntiratsuna Hankasalmen ratsastuskoululla, ja suurelta ja osaavalta hevoselta odotettiin paljon. Alku olikin lupaava, ja Marley oli nopeasti monen ratsastajan suosikki. Syksyn jälkeen alkoivat ongelmat. Ruuna oli jo tullessaan jäykkä, mutta nyt sen lisäksi sitä alkoivat vaivata reistailevat jalat. Se ontui pätkissä, mutta ei ollut milloinkaan oikein kunnolla terve. Koko talvi ja kevät hoideltiin ja odoteltiin, mikä vaikuttaisi ja alkaisiko hevonen toipua, mutta merkkejä paranemisesta ei näkynyt. Lopulta kesän kynnyksellä oli tehtävä päätös: nyt olisi viimeinen mahdollisuus. Mikäli viiden viikon laidunloma ei auttaisi, ei auttaisi enää mikään. Loman jälkeen todellisuus oli karu. Marley oli edelleen jäykkä ja jalat aivan yhtä huonossa kunnossa kuin ennen lomaakin. Niinpä oli aika täyttää lupaus ja päästää hevonen laukkaamaan terveenä ja notkeana ikivihreille laitumille. Marley oli pieni sylinalle suuressa kuoressa ja sympaattisella ja rehellisellä luonteellaan voitti monen ratsastajan sydämen. Se oli lisäksi älykäs ja oppivainen, minkä se osoitti myös oppimalla avaamaan karsinansa oven. Viimeiselläkin viikollaan se köpötteli tyynesti itsekeen tallikäytävällä useampaan kertaan. Yksi Marleyn bravuuri oli maastoutuminen: se karkasi karsinastaan ja käveli toiseen karsinaan. Joku vieraampi katsoi vain, että hevonen oli karsinassa ovi auki ja sulki oven. Yllätys tuli, kun karsinan oikea asukki palasi tunnilta: karsinassa oli jo hevonen. Siinä vaiheessa joku hoitajista tuli toteamaan, että asunnonvaltaaja oli Marley ja palautti karkulaisen omaan kotiinsa. Tämä temppu onnistui parhaiten hämäävästi samanväristen Simon ja Lassin karsinoissa.
Monella on varmasti hyviä muistoja Marleysta ja se jää elämään niissä vielä vuosiksi eteenpäin.
Lepää rauhassa Marley.

Hella

Kun ruunalauma jäi ilman johtajaa Ilpon lopetuksen jälkeen talvella, on tammalauma nyt samassa tilanteessa. Pitkäaikainen lauman johtaja Hella muutti tiistaina viettämään eläkepäiviä Keski-Suomeen. Suuren tamman kiusana olivat reistailevat etujalat ja onhan rautias ihastuttanut suurta ratsastajajoukkoa opetushevosena jo monia vuosia. Eläkepäivät pullahevosena on varmasti ansaittu. Kiltillä ja osaavalla Hellalla on tallissa vankka kannattajajoukko, joka jää kaipaamaan tätä suurta ja rauhallista hevosta.
Toivotamme Hellalle antoisia eläkepäiviä uudessa kodissa, jossa se kuuleman mukaan on jo ihastuttanut kaikki. Mikä ei tietysti ole ihmekään.

tiistai 9. elokuuta 2011

Pitkä kuuma kesä

on nyt melkein takanapäin ja syyskausi alkoi eilen. Syksyllä olisi blogikin tarkoitus herättää henkiin, osittain myös uusin voimin, joten jos kirjoittaminen kiinnostaa, seuraappa ilmoittelua alkusyksyn aikana. Myöskin ideoita otetaan vastaan, mistä haluatte lukea, mistä ette halua lukea, minkälaisia kilpailuita, haastatteluja tms. haluaisitte? Myöskin aktiivinen kommentointi pitää mielenkiinnon kirjoittamista kohtaan yllä ;)

Syksyn ensimmäisessä tekstissä voisi ehkä käydä läpi kesän kuulumiset, hevosvaihdokset ja muuta mukavaa pientä. Aloitetaan vaikkapa hevosista.
Muutamia hevosia on lähtenyt ja uusia tullut tilalle. Talvella pääntaudin sairastanut Ransu myytiin hoitajalleen Paulalle ja muutti Fan seuraksi Puistolaan. Ada, joka jo pidempään on ollut Leenalla ratsastuksenopettajakoulutuksessa mukana myytiin nyt Leenalle ja jäi asumaan Orimattilaan.

Uusia tuttavuuksia on sitten jo kevään puolella tullut 7-vuotias Simo, viralliselta nimeltään Sier Salut. Estehevosena ollut Simo onkin osoittautunut oikein herttaiseksi ja mukavaksi tuttavuudeksi. Herkkänä ja yrittelijäänä hevosena se on kohonnut korkealle ratsastajien suosikeissa.
Toinen hieman pidempään ollut uusi tuttavuus on puolalainen poniruuna Fuks, jota Söpöksi kutsutaan. Kirjava hurmuri on melko pienikokoinen ja raaka, mutta nimensä mukaisesti erittäin suloinen ja ilmeisesti myös mukava luonteeltaan. Aika näyttää millainen tuntiponi tästä Söpöläisestä kuoriutuu.
Kesän jälkeen tallissa odotti lisäksi muutama "yllätys". Ponipuolelle uutta verta toi melkein Söpön kaksoisolento Steven. Voikonkirjava pikkuponi muutti Poni-Hakaan Messilästä. Sekin on vielä aavistuksen raaka, joten katsotaan minkälainen parivaljakko näistä kirjavista kavereista Söpön kanssa tulee.
Messilästä muutti myös 11-vuotias puoliveriruuna Lamoca. Tämä tumma hurmuri oli edustamassa Messilää tämän vuoden tuntiratsastajien mestaruuskilpailuissa estepuolella, joten mistään ihan turhasta kaverista ei ole kysymys. Lamoca on rauhallisena ja kilttinä hevosena hyvä lisä tuntihevosiin.
Lisäksi talliin tuli Orimattilasta ruunikko tamma Nalan. Se on vielä sen verran tuore asukki, ettei siitä ole enempää tietoa, mutta eiköhän sekin ole ihan mukava tuttavuus.

Kesän ikävin hevosuutinen tuli hevosten tultua kesälaitumelta takaisin Poni-Hakaan. Helinä sai kunnon potkun jalkaansa tarhassa ja on nyt pitkällä sairaslomalla. Toivottavasti tamma toipuu vielä kuntoon. Tällä hetkellä kaikki on sen kohdalla auki, mutta yritys on tietysti kova saada se paranemaan.

Messilän tuntiratsastajien mestaruudet mainitsinkin jo ylempänä. Poni-Haasta oli Messilässä tänä vuonna mukana vain Ultra Maisun ja Minnan kanssa koulupuolella. Maisu oli aikusratsastajien mestaruusluokassa hienosti jaettu 7. ja ensimmäinen ei sijoittunut. Minna sijoittui seniorien karsinnassa 4.:ksi ja oli finaalissa jaettu 8. jääden myös juuri sijojen ulkopuolelle.
Aikaisemmin keväällä kilpailluissa ESRA:n tuntiratsastajien mestaruuksisa mukana oltiin isommalla joukkueella, niin ikään koulupuolella. Silloin Juuli ja Muki sijoittuivat poniluokassa 6.:ksi ja Senja ja Ultra senioriluokassa myöskin 6.:sia. Satu oli Mukilla samassa luokassa 26. Aikuisratsastajissa Jutta ja Mette sijoittuivat 9.:ksi ja samassa luokassa Minna oli Lassilla 14. perässään Maisu Ultralla 15.:ta
Onnea kaikille ratsastajille hyvistä suorituksista! Onnea myös entisille ponihakalaisille, jotka pärjäsivät hienosti molemmissa kilpailuissa.

Eipä kesästä varmaan sen ihmeempiä tällä kertaa. Talliremontti siirtyi vuodella eteenpäin, joten syyskausi alkaa tutuissa puitteissa. Hauskaa loppukesää kaikille! Toivotellaan syksyjä sitten myöhemmin.